Mulle käy näin liiankin usein.. Viimeiset 8kk olen yrittänyt tappaa itseni, mutta jokin aina estää mua viime hetkellä.. Miks just mua rankaistaan? En mä haluais jatkaa tätä samaa paskaa päiväst toiseen.
Sain Karkkilassa uusia nappejakin; Lamictal 200mg, Risperidon 2mg ja Tenox 20mg mutta ei niistäkään ole ollut apua.. Yksikin ilta riideltiin ja mies lähti ovet paukkuen ulos ja sanoi ettei tarvii varmaan kahteen päivään soitella.. Sain tietysti taas yhden pahimmista paniikkikohtauksista ja tartuin kaikkii veitsiin mitkä löysin.. Nyt käsissä komeilee taas muutama arpi lisää, tällä kertaa ne on näkyvämpiä kuin aikaisemmat.
Psykiatrikin laitto mut avohoitoon, joka alkaa tossa ensi viikolla. Musta tuntuu ettei siitäkään oo apua. Mun pää on vaan niin sekasin ja tuntuu ettei kukaan osaa auttaa tai ymmärrä et oikeesti oon kipee enkä halua elää!
Abortin jälkeen varsinkin oon ollu tosi sekasin vaikkei se varmaan päällepäin näy.. Mut sisäsesti se vaivaa mua koko ajan.. Oon pari vuotta halunnu lapsen, mut tän hetkinen elämäntilanne ei lasta kaipaa, niin pahalta ku se tuntuukin.
Tä Turkuun muuttokaan ei oikeen oo muuttanu mua mikskään. Tuntuu et kaverit ajattelee et asun vieläkin Karkkilassa vaikka oon nyt kuukauden asunu taas Turussa.. Kukaan ei pidä yhteyttä vaikka välillä haluisin vaan jotain seuraa.. Jotain millä sais ajatukset muualle.. Jos olis rahaa edes ruokaan ni olisin onnellinen.. Ja jos olis enemmänki rahaa ni menisin tuhlaamaan ne baariin.. En mä kestä olla selvinpäin.. Kaikki napitki menee enimmäkseen siihen et mulle tulis sekava olotila. Haluisin Stellat takas, koska sillon en muista mitä oon tehny ja sillon teen mitä haluan.
Turussa sanottiin että mulle annettiin Karkkilassa ihan väärä diagnoosi.. Ettei mulla muka oo kakssuuntasta mielialahäiriötä.. Mikä mua sitte muka vaivaa? Jotenki tuntuu et mä kuulun jonnekki hullujen huoneeseen, koska ei tä oo normaalia ettei elämä kiinnosta enkä pääse kotoota ulos.. Oon ihan vankina.
Ja teille jotka ihmettelette näitä mun päivityksiä; En mä keksi muutakaan tapaa purkaa näitä tunteita.. Haluisin kirjottaa päiväkirjaa jotta joku vois joskus niitä lukea, mut koneella on nopeempi tapa kirjottaa.. Mulla kun on keskittymishäiriö ni ajatukset karkailee koko ajan jos yritän kirjottaa jotain.. Koneella sitä kirjottaa niin nopeesti et siihen on helppo keskittyä..
En voi muuta sanoa, kun että tää biisi toimii tän päivän "piristeenä" <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti