#6

Tän biisin tahdissa oon huomannu tulevani rauhallisemmaks ja pääsen ns. toiseen maailmaan. Laitan simmut kiinni ja lähden matkustamaan ihan toisenlaiseen maailmaan - sellaseen, mitä ei voi edes sanoin kuvailla.. Mulla on vieläki masennusta, mut joka päivä on jollain tavalla parempi! Tossa tiistaina oli eka psykiatrikerta noil uusil hoitajil/lääkäreil ja ne oli, noh, jotenki kauheen vakavan olosia.. Nyt mua aletaan oikeesti tarkkailemaan ja katotaan onko mulla skitsofrenia vai mistä nää kaikki johtuu.. Entiset lääkärit on todennu vaan et se on tota dissosiaatiohäiriötä, mut sisimmässäni mä tunnen ja tiedän, ettei se oo sitä. Mä muuten pääsin opiskelemaanki! Mun eläkettä jatketaan vielä ja nyt ku meen kouluun ni saan kuntoutustukeaki :) Jännittää ku mä oon aina halunnu päästä opiskelemaan valokuvausta, mut toisaalta pelottaa ja ahdistaa.. Pelkään etten jaksa käydä siellä tai et mä ahdistun niin paljon et joudun jättämään opiskelut kesken.. Vaikkei se kestäkkään ku jotai reilu puol vuotta ni silti.. Mitä mä oon ollu jossai työharjotteluissaki ni en oo pystyny kuukautta pidempään olemaan ku sit masennus ja ahdistus vie vallan.. Mun masennuslääkkeen annostustaki nostettiin - toivottavasti se auttais..

Mä en tiiä, jotenki oli vaan pakko kirjottaa tänne vaikkei mul sinänsä mitään asiaa ollutkaan.. Hyvin oon pysyny erossa ongelmista (=parisuhteet + säädöt) ja oon tosi ylpee itestäni et oon pystyny tähän :) Oon päässy yli jo menneistä suhteista vihdoinkin ja mul on jotenkin.. hmm.. kevyt olo! Huomenna olis sit asuntovaunumatka Tuurin kyläkauppaan.. Toivottavasti muistan ottaa kaikki tarvittavat mukaan! Mä niin tiedän jo nyt et joko lääkkeet unohtuu, tai sit hammasharja tai sit unohdan tyyliin itteni :D No ei kai.. Siit on nyt kuukausi ku pääsin osastolta pois.. Tuntuu ku siit ois jo ikuisuus ku olin siel osastolla.. Aika menee niin hitaasti.. Ens kuussa olis sitte ehkäisyneuvola-aika ku pitäis toi ehkäsykapseli ottaa pois.. Mul on siis 2-4 kertaa kuussa kuukautiset ja se ei oo normaalia..